Lukupiirit

Lukupiiritoiminta pohjautuu opiskelijalta opiskelijalle -ajattelumalliin. Vanhemmat opiskelijat (aihealueen perus- ja aineopintokurssit vähintään käyneet) auttavat fukseja perusopintojen kanssa ja antavat esimerkkejä siitä, millaisia opiskelutekniikoita voi yliopisto-opiskelussa hyödyntää. Kyseessä ei ole tiukkapipoista opetusta, vaan rentoa ja hauskaa yhdessä keskustelua ja asioiden pohtimista.

Lukupiirejä mainostetaan stimppalistalla, ja kaikki halukkaat psykologian pääaineopiskelijat ovat tervetulleita!

Uusia lukupiirinvetäjiä rekrytään syksyisin ja keväisin. Koulutusvastaava tiedottaa näistä sähköpostilistalla. Kiinnostuksesi voit osoittaa myös laittamalla itse sähköpostia osoitteeseen koulutus@stimulus.fi. Lukupiirin vetämisestä voi saada 2 opintopistettä, jos palauttaa lukupiirin jälkeen lukupiiripäiväkirjan Markku Penttoselle. Muutenkin lukupiirin vetäminen on oiva keino saada arvokasta kokemusta ryhmän ohjaamisesta sekä opettamisesta.

Tutkinnot ja opetussuunnitelmat

Psykologian laitoksen opetussuunnitelmat

Psykologiaa pääaineena opiskelevat valmistuvat psykologian kandidaatiksi (PsK) suoritettuaan 180 opintopisteen opinnot. Tämä tutkinto ei anna oikeutta toimia laillistettuna psykologina. Psykologian kandidaatin tutkinto antaa valmiudet jatkaa opintoja psykologian maisterin tutkintoon (PsM), joka tuottaa oikeuden harjoittaa psykologin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä.

Koska psykologian sovelluskenttä on laaja, sopivat sivuaineiksi monet eri tieteenalat riippuen opiskelijan omasta kiinnostuksesta ja suuntautumisesta.

Jyväskylän yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen hyvät mahdollisuudet kansainvälistymiseen. Psykologian opiskelijan tulisi sisällyttää tutkintoonsa ulkomainen opiskelu- ja/tai työharjoittelujakso, tai osallistua laitoksen järjestämään vieraskieliseen opetukseen. Ulkomaisia ja omia vieraskielisiä opintoja voi sisällyttää tutkinnon pakollisiin ja vapaavalintaisiin, sekä kandidaatti- että maisteritason opintoihin, tai sivuaineopintoihin.

Psykologian kandidaatin opinnot koostuvat psykologian pääaineopinnoista (perus- ja aineopintokokonaisuudet 80 op), pakollisista viestintä-, kieli- ja yleisopinnoista (22 op) sekä muista yleis- ja sivuaineopinnoista (78 op). Suositellut suoritusajankohdat löydät laitoksen www-sivuilta.

Tutkinnon tavoitteet

Psykologian kandidaatin tutkinnon jälkeen suoritetaan psykologian maisterin tutkintoon johtavat 150 opintopisteen opinnot. Tämän tutkinnon suorittanut voi hakea oikeutta harjoittaa psykologin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, ja vain laillistettu henkilö voi käyttää psykologin ammattinimikettä (laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä 559/1994). Psykologian maisterin tutkinto antaa valmiudet toimia moninaisissa psykologista asiantuntijuutta vaativissa tehtävissä. Psykologeiksi valmistuneet toimivat usein perinteisissä psykologin tehtävissä terveydenhuollon alueella mm. mielenterveystoimistoissa, kouluissa, perheneuvoloissa ja työvoimatoimistoissa.

Yksityispsykoterapeuteista psykologit muodostavat suurimman ryhmän. Merkittävästi laajeneva alue on kliininen neuropsykologia, jossa esimerkiksi oppimisvaikeuksien arviointi ja kuntoutus muodostavat kasvavan työsaran. Uusia haasteita ovat työ- ja organisaatioiden sekä inhimillisen tietoyhteiskunnan kehittämiseen liittyvät tehtävät. Tutkimuksessa sekä tutkimustiedon välittämisessä käytännön sovelluksiksi psykologisella tietämyksellä on paljon annettavaa. Psykologi voi olla mukana esimerkiksi monitieteisessä tutkimusryhmässä kehittämässä uusia diagnostisia menetelmiä, hoitomuotoja tai työympäristöjä. Koulutus ja opetustehtävät työllistävät myös psykologeja merkittävässä määrin. Opettajan pedagogiset opinnot voikin liittää osaksi psykologian maisterin tutkintoa.

Psykologian maisterin tutkinto antaa valmiudet osallistua psykologian jatkokoulutukseen, joita ovat ammatillisen erikoistumisen sisältävä psykologian lisensiaatin tutkinto ja psykologian tohtorin tutkintoon johtava tohtoriohjelma. Ammatillinen erikoistuminen voi tapahtua kehitys- ja kasvatuspsykologiassa, neuropsykologiassa, psykoterapiassa, terveyspsykologiassa sekä työ- ja organisaatiopsykologiassa. Psykologit ovat perinteisesti olleet tutkimussuuntautuneita ja heillä on vankka tutkijakoulutus.

Psykologian maisterin opinnot (150 op) koostuvat pääaineopinnoista (syventävät opinnot 120 op) sekä vapaavalintaisista opinnoista. Suositellut suoritusajankohdat löydät laitoksen www-sivuilta.

Projektityötunnit

Projektityötunnit ovat opinnäytetyöhön liittyviä tutkimusprojektitöitä, jotka pitävät sisällään aineistonkeruuta, aineiston käsittelyä, aineistoanalyysiä, sekä muuta tutkimuksen tekemiseen liittyvää työtä.

Laitoksen suositus tehtävien projektityötuntien määriksi kirjoitustyön lisäksi ovat kandidaatintyössä 25 tuntia (max 40 tuntia) ja Pro Gradu -tutkielmassa 80 tuntia, jos opiskelija saa työnsä aineistoksi valmiin aineiston. Jos omaan projektiin saa valmiin aineiston, loput tunnit voidaan tehdä mihin tutkimusprojektiin tahansa. Näistä työtunneista on hyvä tässä tapauksessa pitää jonkinlaista kirjaa, jotta sekä ohjaaja että ohjattava ovat perillä missä mennään, eikä "ylitöitä" tule tehtyä liikaa. Tehdyt projektityötunnit ovat siis tehty työ ja palkka siitä on valmis aineisto.

Jos opiskelija kerää itse omassa projektissaan omaa aineistoa, nämä tuntisuositukset eivät päde, vaan projektityötunteja kertyy väkisinkin yli näiden rajojen. Kuitenkin nämäkään tuntimäärät eivät saa karata aivan käsistä, koska kirjoitustyöllekin pitää jäädä aikaa. Joten sen kanssa, kuinka monta tuntia viettää labrassa, kannattaa olla alusta asti hereillä ja sopia tuntimääristä joitain suuntia yhdessä ohjaajan kanssa. Kandin työssä tämä on ehkä tärkeämpää kuin Gradun teossa, koska kandityö on laajuudeltaan vain 10 opintopistettä, kun taas gradu on 40 opintopistettä, mihin mahtuu todella paljon enemmän työtunteja ja tavaraa.

Lopuksi tärkeä huomio: Projektityötunneista ei kannata tehdä liian suurta numeroa, koska opinnäytetöissä opiskellaan nimenomaan tutkimuksen tekoa, mihin sisältyy itse analysoinnin ja kirjoittamisen lisäksi muutakin työtä, kuten labratöitä, litterointia jne. Tärkeintä tuleekin olla opinnäytetyön aiheen mielekkyys, jolloin projektiin tekee mieluummin mielellään työtunteja kuin pakkopullana.

Harjoittelu

Laitoksen harjoitteluinfo

Alla on Psylin opiskelijatoimikunnan määritelmä harjoittelun tavoitteista sekä Psylin palkkasuositus, joka tulee pitää mielessä harjoittelupaikkaa etsiessä. Harjoittelun ei tule olla huonosti palkattua saati palkatonta. Palkkojen poljenta ei aja minkään tahon etuja ja vastaavasti palkka-asioiden hoitaminen suositusten mukaisesti on signaali kestävästä ja ammattitaitoa arvostavasta kehityksestä.

HARJOITTELUN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

Harjoittelun keskeisenä tavoitteena on kehittää psykologin työtehtävissä tarvittavia ammatillisia valmiuksia sekä ammatti-identiteettiä. Harjoittelussa opiskelija perehtyy yksilön ja yhteisön arviointiin, ohjaus-, neuvonta-, hoito- ja kuntoutusmenetelmiin, psykologisten palvelujen järjestelmien toimintaan sekä psykologin työn eettisiin lähtökohtiin ja velvoitteisiin. Hän oppii käyttämään jo omaksumiaan tietoja ja taitoja käytännön työtilanteessa, oppii uusia työtaitoja ja tietää, mitä tietoja ja taitoja hän tarvitsee voidakseen kehittyä työntekijänä. Harjoittelija oppii työskentelemään yhteistyössä muiden ammattiryhmien kanssa sekä omassa työyhteisössään että vuorovaikutustilanteissa eri organisaatioiden kanssa.

PSYKOLOGIHARJOITTELIJAN PALKKAUS

Uusimmat ja jatkuvasti päivitettävät tiedot psykologiharjoittelijoiden palkkauksesta löytyvät aina Psykologiliiton nettisivuilta www.psyli.fi > Jäsenalue > Opiskelijat. Sivuilta löytyy myös harjoittelijoille ja opiskelijoille runsaasti muuta olennaista tietoa - koskien harjoittelua, psykologian alaa, työpaikkoja, palkkoja, ammatillisia ohjeita jne. Lisätietoja harjoittelusta ja työharjoittelutuesta voi kysyä myös laitoksen kenttäharjoittelun organisoinnista vastaavalta Juha Holmalta juha.holma@psyka.jyu.fi tai käydä laitoksen sivuilla.

Psykologiliiton palkkasuositus harjoittelijalle on 2/3 valmiin psykologin aloituspalkasta, eli kuntasektorilla vähintään 2213 euroa kuussa. Psykologiliiton alin palkkasuositus laillistetulle psykologille kunnissa ja kuntayhtymissä on 3200 euroa vuonna 2014. Kunta-alan virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2014-2015) vähimmäispalkkapykälä määrää, että kokopäivätyössä olevan harjoittelijan vähimmäispalkka on 1.7.2014 alkaen vähintään 1553,57 euroa kuussa. Vähimmäispalkka on ehdoton kolmen palveluskuukauden jälkeen. Sitä ennen on mahdollista maksaa pienempääkin palkkaa eikä palkattomasta työstä ole sopimuksessa sovittu edes kolmen ensimmäisen harjoittelukuukauden ajalta.

Psykologiharjoittelijan työstä tulee aina maksaa palkkaa. Jos työnantaja ei ole valmis maksamaan psykologiharjoittelusta palkkaa, ei sille tule tarjota työtäkään. Psykologiharjoittelija on lähes valmis psykologi, jonka työpanos on rahan arvoinen myös työnantajalle. Harjoittelupalkan on kokopäivätyössä oltava vähintään 1165 euroa kuussa, jotta se oikeuttaisi työttömyyskassan jäsenyyteen. Mikäli työnantajalla ei ole suoraan varaa palkata harjoittelijaa niin voidaan hakea työharjoittelutukea. Työharjoittelutuki on tarkoitettu osittain korvaamaan työnantajalle koituvia kuluja palkkauksesta. On huomioitava, että Kelan mukaan työttömyyskassaan ei voi liittyä, ellei työstä maksettava palkka ole riittävästi suurempi kuin työttömän ansioista riippumaton peruspäiväraha.

Täältä näet missä psykologian opiskelijat ovat aikaisempina vuosina olleet harjoittelussa:

LISTA TYÖNANTAJISTA, JOTKA MAKSAVAT PALKKAA

Psykologiliiton jäseninä olevat opiskelijat ovat pari viime vuoden aikana olleet harjoittelemassa ainakin yli 50 eri työnantajalla, jotka ovat maksaneet harjoittelusta palkkaa. Alla olevalla listalla ovat vain ne, joiden harjoittelupalkkauksen perusteella opiskelija on hyväksytty työttömyyskassan jäseneksi. Hyviä työnantajia on tätä enemmän. Mukana tällä listalla ovat muun muassa:

- Helsingin kaupunki

- Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

- Helsingin yliopistollinen keskussairaala

- Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos, YTY

- Invalidisäätiö, Keskuspuiston ammattiopisto, Helsinki

- MPS Finland Consulting, Espoo

- Hyvinkään kaupunki

- Riihimäen kaupunki

- Järvenpään kaupunki

- Turun kaupunki

- Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

- Turun yliopistollinen keskussairaala

- Turun aikuiskoulutuskeskus

- Turun kriisikeskus, Lounais-Suomen Mielenterveysseura

- Petrea, Kelan kuntoutuskeskus, Turku

- Kaarinan kaupunki

- Lounais-Suomen keskusvankila

- Porin kaupunki

- Satakunnan sairaanhoitopiiri

- Harjavallan sairaala

- Tampereen kaupunki

- Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

- Tampereen yliopistosairaala

- Tampereen teknillinen yliopisto

- Tampereen työvoima- ja elinkeinotoimisto

- Ylöjärven kaupunki

- Kangasalan terveyskeskuskuntayhtymä

- Kankaanpään kuntoutuskeskus

- Maskun kuntoutuskeskus

- Pirkanmaan kehitysvammaisten kuntoutusneuvola

- Omaiset mielenterveystyön tukena ry / Tampere

- Mäntän työvoimatoimisto

- Jyväskylän kaupunki

- Jyväskylän työvoimatoimisto

- Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

- Odeco Oy

- Jämsän kaupunki

- Laukaan kunta

- Äänekosken kaupunki

- Kiipula-säätiö

- Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

- Reuma-säätiön sairaala / Heinola

- Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri

- Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

- Mikkelin keskussairaala

- Mikkelin kaupunki

- Itä-Savon sairaanhoitopiiri

- Savonlinnan keskussairaala

- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

- Kuopion yliopistosairaala

- Niuvanniemen sairaala / Kuopio

- Kuopion työvoimatoimisto

- Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

- Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

- Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

- Oulun yliopistosairaala

- Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä

- Kainuun maakuntayhtymä

- Invalidiliiton Lapin kuntoutuskeskus / Rovaniemi.

- Lapin yliopisto / Rovaniemi

- Verve

- Kemin kaupunki

- Seinäjoen keskussairaala

Kirja- ja blogivinkkejä

Psykologiasta on kirjoitettu runsaasti. Tähän on koottu alan mielenkiintoisimpia teoksia.

Bernays, Edward: Propaganda

Demokratiasta ja yleisen mielipiteen manipuloinnista.

Carter, Rita: Aivot

Oletko koskaan pohtinut, että mikä on fusiform gyruksen virallinen suomenkielinen nimi tai kaivannut selkeää kolmiulotteista opasta, jossa ovat kaikki aivojen osat ja niiden toiminnot selkeästi selitettynä? Silloin tarvitset juuri tämän kirjan, joka on kuvitettu opas aivojen rakenteeseen, toimintaan ja häiriöihin. Se sisältää jokaisella sivulla paljon selkeitä kuvia, joiden kautta ne neuron monimutkaiset koukerot vihdoinkin aukenevat.

Damasio, Antonio: Self Comes to Mind - Constructing the Conscious Brain

Johtava neurotieteilijä selvittää auktoriteetilla ja mielikuvituksella miten aivot rakentavat mielen ja tekevät sen tietoiseksi.

Freud, Sigmund: Tapauskertomukset

Klassikkoaseman saavuttaneet kertomukset Freudin mullistavasta löydöstä, psyykeen tiedostamattomasta osasta.

Furman, Ben: Ei koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus

Kirjassa kyseenalaistetaan myytti, jonka mukaan loppuelämämme riippuu ratkaisevasti siitä millainen lapsuutemme on ollut.

Genova, Lisa: Edelleen Alice

Kertomus Alzheimerin taudista potilaan näkökulmasta.

Huttunen, Matti: Psyykenlääkeopas

Hyvä paketti psyykenlääkkeiden perusteista esim. psykoosien, kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja ahdistuneisuuden lääkehoitoon, sekä erityisryhmien hoitoon + lääkityksen aloitus ja lopetus. Varsinkin meille jyväskyläläisille hyvä teos, koska meillä nuo lääkepuolen opinnot jäävät aika vajavaisiksi.

Keltikangas-Järvinen, Liisa: Temperamentti, stressi ja elämänhallinta

Kirjassa kerrotaan, miten yksilöllinen stressiherkkyys syntyy, miksi samat asiat ovat toiselle haaste, toiselle uhka ja miksi työelämän paineet kuormittavat ihmisiä niin eri tavoin.

Nummenmaa, Lauri: Tunteiden psykologia

Tunteiden tutkimuksen asiantuntijan kirja on helppotajuinen, kiinnostava ja soveltava johdatus tunteisiin ja niiden merkitykseen arkielämässä evolutiivista näkökulmaa unohtamatta.

Ojanen, Markku: Onnellisuusprofessorin päiväkirja

Psykologian professorin ajatuksia liittyen onnellisuuteen.

Rosenberg, Marshall: Myötäelämisen taito - johdatus väkivallattomuuteen

Myötäelämisen taito -kirjassa psykologian tohtori Marshall B. Rosenberg esittää selkeän ja yksinkertaisen tavan luoda sanoilla yhteys toiseen ihmiseen myös haastavissa tilanteissa. Myötäelämisen taito tekee selväksi, että kaikissa tilanteissa voimme itse valita, haluammeko rakentaa yhteyden toiseen ihmiseen vai emme. Samalla kirja opettaa olemaan empaattinen myös itseä kohtaan.

Sacks, Oliver: Mies joka luuli vaimoaan hatuksi

Koostuu arvostetun neurologian professori Oliver Sacksin potilaskertomuksista, joiden pääosassa ovat ihmiset, joille aistit ja muisti tekevät julmia kepposia.

Sutton, Robert: The No Asshole Rule

Opas selviytymiseen työpaikalla erilaisten persoonien keskellä.

Taylor, Jill Bolte: Elämäni oivallus - Kuinka toivuin aivohalvauksesta.

Neuroanatomi Jill Bolte Taylorin omakohtainen kuvaus siitä, miltä tuntuu kokea aivohalvaus, sen eteneminen ja siitä toipuminen. Etenkin kuvaus aivohalvauksen etenemisestä on erittäin mielenkiintoista luettavaa!

Terr, Lenore: Suden lapset

Lääketieteen tohtori ja kliinisen psykiatrian professori kertovat kirjassaan ihmisistä, jotka ovat joutuneet ymmälleen muistaessaan yllättäen jotain järkyttävää omasta lapsuudestaan.

Viitala, Jussi: Älykäs eläin

Kirjassa kerrotaan värikkäästi eläinten ja ihmisten älyn merkeistä, kerrotaan muiden lajien älykkyydestä sekä haastetaan käsitys ihmisaivojen ylivertaisuudesta ja tutkitaan ihmistä lajina muiden joukossa.

Wiseman, Richard: Yliluonnollinen ilmiö

Kirja selvittää, mikä saa meidät näkemään olemattomia ja miksi haluamme uskoa ihmeisiin. Kirja on ennen kaikkea matka omaan mielikuvitukseemme ja muistuttaa, että totuus aivoistamme on tarua ihmeellisempi.

Vinkit hyvistä kirjoista voit lähettää tiedotusvastaavalle osoitteeseen tiedotus@stimulus.fi!