Opiskeleminen


Psykologian laitoksen opetussuunnitelmat

Psykologian kandidaatin tutkinto pääaineena psykologia

Psykologiaa pääaineena opiskelevat valmistuvat psykologian kandidaatiksi (PsK) suoritettuaan 180 opintopisteen opinnot. Tämä tutkinto ei anna oikeutta toimia laillistettuna psykologina. Psykologian kandidaatin tutkinto antaa valmiudet jatkaa opintoja psykologian maisterin tutkintoon (PsM), joka tuottaa oikeuden harjoittaa psykologin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä.

Koska psykologian sovelluskenttä on laaja, sopivat sivuaineiksi monet eri tieteenalat riippuen opiskelijan omasta kiinnostuksesta ja suuntautumisesta.

Jyväskylän yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen hyvät mahdollisuudet kansainvälistymiseen. Psykologian opiskelijan tulisi sisällyttää tutkintoonsa ulkomainen opiskelu- ja/tai työharjoittelujakso, tai osallistua laitoksen järjestämään vieraskieliseen opetukseen. Ulkomaisia ja omia vieraskielisiä opintoja voi sisällyttää tutkinnon pakollisiin ja vapaavalintaisiin, sekä kandidaatti- että maisteritason opintoihin, tai sivuaineopintoihin.


Tutkinnon rakenne ja sisältö

Psykologian kandidaatin opinnot koostuvat psykologian pääaineopinnoista (perus- ja aineopintokokonaisuudet 80 op), pakollisista viestintä-, kieli- ja yleisopinnoista (22 op) sekä muista yleis- ja sivuaineopinnoista (78 op). Suositellut suoritusajankohdat löydät laitoksen www-sivuilta: https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/psykologia/opiskelu/opintojen_tueksi/opinto-ohjaus/aikataulusuunnitelma


Psykologian kandidaatin pääaineopinnot, 80 op

Pääaineopinnot koostuvat perus- ja aineopinnoista.

Perusopinnot 25 op
PSYP110 Kehityspsykologia I5 op
PSYP120 Kognitiivisen neurotieteen ja neuropsykologian perusteet I5 op
PSYP130 Persoonallisuuspsykologia I5 op
PSYP140 Kliininen psykologia I: Terveyden ja mielenterveyden psykologia5 op
PSYP201 Psykologian tutkimusmenetelmät I5 op
Aineopinnot 55 op
PSYA110 Kehityspsykologia II 5 op
PSYA120 Neuropsykologia II5 op
PSYA130 Persoonallisuuspsykologia II 5 op
PSYA140 Kliininen psykologia II5 op
PSYA151 Työ- ja organisaatiopsykologia II5 op
PSYA202 Kvantitatiiviset menetelmät II5 op
PSYA203 Kvalitatiiviset menetelmät II5 op
PSYA210 Kandidaatin tutkielma10 op
PSYA220 Maturiteetti0 op
  • Lisäksi valitaan 10 op seuraavista:
    • PSYA170 Kognitiivinen psykologia ja neurotiede, 5 op
    • PSYA180 Geropsykologia, 5 op
    • PSYA190 Valinnaiset opinnot, 5 op
    • PSYA320 Orientoiva harjoittelu, 5 op

10 op


Viestintä- ja kieliopinnot, yleisopinnot sekä sivuaineopinnot, 100 op

Kieli-, viestintä- ja yleisopintoja on vähintään 15 op, pakollisia yleisopintoja 7 op sekä muita viestintä-, kieli-, yleis- ja sivuaineopintoja niin että opintojen yhteismääräksi tulee 100 op.

Kieli- ja viestintäopinnot
Äidinkielen kirjoitusviestintä3 op
Toinen kotimainen kieli 3 op
1. Vieras kieli (6 op) tai 1. vieras kieli (3 op) ja 2. vieras kieli (3 op)6 op
Valinnaisia kieli- ja viestintäopintoja3 op

Katso myös erilliset ohjeet kieliopinnoista. Tarkemmat ohjeet saa kielikeskuksesta.


Yleisopinnot (pakolliset)7 op
YTKY003 HOPS I-vaihe 1 op
YTKY004 HOPS II-vaihe 1 op
  • Valitaan vähintään toinen seuraavista:
    • YFIY100 Tieteen teoria , 5 op
    • FILY025 Tieteen etiikka, 5 op

5 op

Muita suositeltavia yleisopintoja esim.
HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä 2 op
LIB1THP Tiedonhankinnan perusteet1 op


Sivuaine- ja vapaavalintaiset opinnot, 78 op

Ennen sivuaineopintojen aloittamista opiskelijan on syytä tutustua kyseisen laitoksen opetussuunnitelmiin ja opinto-oikeutta koskeviin säännöksiin ja mahdollisiin rajoituksiin.

Sivuaineopinnot:
  • Opiskelijan tulee suorittaa aineopinnot (60 op) yhdessä oppiaineessa tai perusopinnot (25 op) kahdessa oppiaineessa.
    • Sivuaineopintoihin tulee sisällyttää 11 op tilastotiedettä perusopintoina:
      • Suoritetaan seuraavat opintojaksot:
        • TILP100 Johdatusta tilastotieteeseen, 2-3 op (suositeltu suoritusajankohta 1. tai 2. sl)
        • TILP350 SPSS-kurssi, 2 op (suositeltu suoritusajankohta 2. kl)
      • Valitaan joko:
        • TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi, 6 op (suositeltu suoritusajankohta 2. kl)
      • Tai valitaan molemmat opintojaksot seuraavista:
        • TILP250 Data ja mittaaminen 5 op (suositeltu suoritusajankohta 2. sl)
        • TILP260 Datasta malliksi 5op (suositeltu suoritusajankohta 2. kl)

      • Suositellaan myös:
        • TILS644 Monimuuttujamenetelmät 2op
        • TILS1500 Kausaalimallit 2op
        • TILS2300 Sekamallit ja pitkittäisaineistojen analyysi 2op
        • TILS1510 Puuttuva tieto 2op
        • (Näillä suositeltu suoritusajankohta 3. kl, PSY A202 ja A203 Psykologian tutkimusmenetelmät II: Kvantitatiiviset menetelmät ja Kvalitatiiviset menetelmät -opintojaksojen jälkeen, ennen pro gradu -tutkielman aloittamista.)

    • Perusopintoja vastaavaksi sivuaineeksi voidaan opetussuunnitelman määrittelemissä rajoissa lukea myös jonkin yliopiston tai taidekorkeakoulun opetussuunnitelman mukainen vähintään 25 opintopisteen laajuinen monitieteinen opintokokonaisuus, josta on kokonaisuusmerkintä.

Vapaavalintaiset opinnot:
  • Lisäksi tulee suorittaa vapaavalintaisia opintoja siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 180 op.
    • Vapaavalintaiset opinnot voivat olla esimerkiksi sivuaine-, kieli-, viestintä- tai yleisopintoja.
    • Opiskelijan tulee itse huolehtia hakemisesta ja yhteyksistä muiden aineiden opintoihin.

 



Psykologian maisterin tutkinto pääaineena psykologia


Tutkinnon tavoitteet

Psykologian kandidaatin tutkinnon jälkeen suoritetaan psykologian maisterin tutkintoon johtavat 150 opintopisteen opinnot. Tämän tutkinnon suorittanut voi hakea oikeutta harjoittaa psykologin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, ja vain laillistettu henkilö voi käyttää psykologin ammattinimikettä (laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä 559/1994). Psykologian maisterin tutkinto antaa valmiudet toimia moninaisissa psykologista asiantuntijuutta vaativissa tehtävissä. Psykologeiksi valmistuneet toimivat usein perinteisissä psykologin tehtävissä terveydenhuollon alueella mm. mielenterveystoimistoissa, kouluissa, perheneuvoloissa ja työvoimatoimistoissa.


Yksityispsykoterapeuteista psykologit muodostavat suurimman ryhmän. Merkittävästi laajeneva alue on kliininen neuropsykologia, jossa esimerkiksi oppimisvaikeuksien arviointi ja kuntoutus muodostavat kasvavan työsaran. Uusia haasteita ovat työ- ja organisaatioiden sekä inhimillisen tietoyhteiskunnan kehittämiseen liittyvät tehtävät. Tutkimuksessa sekä tutkimustiedon välittämisessä käytännön sovelluksiksi psykologisella tietämyksellä on paljon annettavaa. Psykologi voi olla mukana esimerkiksi monitieteisessä tutkimusryhmässä kehittämässä uusia diagnostisia menetelmiä, hoitomuotoja tai työympäristöjä. Koulutus ja opetustehtävät työllistävät myös psykologeja merkittävässä määrin. Opettajan pedagogiset opinnot voikin liittää osaksi psykologian maisterin tutkintoa.


Psykologian maisterin tutkinto antaa valmiudet osallistua psykologian jatkokoulutukseen, joita ovat ammatillisen erikoistumisen sisältävä psykologian lisensiaatin tutkinto ja psykologian tohtorin tutkintoon johtava tohtoriohjelma. Ammatillinen erikoistuminen voi tapahtua kehitys- ja kasvatuspsykologiassa, neuropsykologiassa, psykoterapiassa, terveyspsykologiassa sekä työ- ja organisaatiopsykologiassa. Psykologit ovat perinteisesti olleet tutkimussuuntautuneita ja heillä on vankka tutkijakoulutus.


Psykologian maisterin opinnot (150 op) koostuvat pääaineopinnoista (syventävät opinnot 120 op) sekä vapaavalintaisista opinnoista. Suositellut suoritusajankohdat löydät laitoksen www-sivuilta:
https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/psykologia/opiskelu/opinto-ohjaus/aikataulusuunnitelma/


Syventävät opinnot 120 op
  • Työelämävalmiudet I (Suoritetaan 1, 2 ja 3 opiskeluvuoden aikana)
    • PSYS301 Tutustuminen psykologien työnkuvaan, 3 op
    • PSYS302 Henkilökohtaisten työskentelyedellytykset, 3 op
    • PSYS303 Haastattelu- ja vuorovaikutustaidot, 2 op

8 op
  • Työelämävalmiudet II (Kaikki opintojaksot suoritetaan saman lukukauden aikana, ennen harjoittelua)
    • PSYS311 Psykologisen arvioinnin perusteet, 2 op
    • PSYS312 Kliininen neuropsykologia, kognitiivisten kykyjen arviointi ja lasten kehitysdiagnostiikka, 5 op
    • PSYS313 Persoonallisuuden arviointimenetelmät, 5 op
    • PSYS314 Muut psykologiset arviointimenetelmät, 5 op

17 op
  • Työelämävalmiudet III (Harjoittelu voidaan suorittaa, kun kandidaatin tutkinto ja Työelämävalmiudet I ja II osuudet ovat suoritettuina)
    • PSYS321 Diagnostinen harjoituskurssi ja harjoittelu, 30 op
    • Valitaan toinen seuraavista opintojaksoista:
      • PSYS330 Psykoterapia, 10 op
      • PSYS340 Kuntoutus ja neuvonta psykologin työmenetelminä, 10 op

40 op
  • Teoriaopinnot
    • Valitaan kaksi III -opintojaksoa seuraavista:
      • PSYS112 Kehityspsykologia III A, 5 op
      • PSYS113 Kehityspsykologia III B, 5 op
      • PSYS122 Neuropsykologia III A, 5 op
      • PSYS123 Neuropsykologia III B, 5 op
      • PSYS132 Persoonallisuuspsykologia III A, 5 op
      • PSYS133 Persoonallisuuspsykologia III B, 5 op
      • PSYS142 Kliininen psykologia III A, 5 op
      • PSYS143 Kliininen psykologia III B, 5 op
      • PSYS152 Työ- ja organisaatiopsykologia III A, 5 op
      • PSYS153 Työ- ja organisaatiopsykologia III B, 5 op

10 op
PSYS210 Tutkimustyö40 op
PSYS220 Maturiteetti0 op
PSYS291 Loppukoe5 op
Vapaavalintaiset opinnot30 op
  • Lisäksi on suoritettava vapaavalintaisia opintoja siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 150 op.
    • Alla olevat psykologian opintojaksot sopivat vapaavalintaisiin opintoihin:
      • PSYS202 Psykologian tutkimusmenetelmät III, 5 op
      • PSYS191 Psykolgian erityiskysymykset I 1-10 op
      • PSYY192 Psykologian erityiskysymykset II, 1-10 op
      • PSYS329 Orientoiva harjoittelu , 5 op
      • CIPA Contemporary Issues in Psychology -opintokokonaisuus , 25 op
      • CIBA Kognitiivisen neurotieteen opintokokonaisuus , 30 op
    • Sekä syventäviin että vapaavalintaisiin opintoihin voi sisällyttää kansainvälisessä vaihdossa suoritettuja opintoja, opettajan pedagogiset opinnot, sivuaine-, viestintä-, kieli- tai yleisopintoja.



Projektityötunnit


Projektityötunnit ovat opinnäytetyöhön liittyviä tutkimusprojektitöitä, jotka pitävät sisällään aineistonkeruuta, aineiston käsittelyä, aineistoanalyysiä, sekä muuta tutkimuksen tekemiseen liittyvää työtä.


Laitoksen suositus tehtävien projektityötuntien määriksi kirjoitustyön lisäksi ovat kandidaatintyössä 25 tuntia (max 40 tuntia) ja Pro Gradu -tutkielmassa 80 tuntia, jos opiskelija saa työnsä aineistoksi valmiin aineiston. Jos omaan projektiin saa valmiin aineiston, loput tunnit voidaan tehdä mihin tutkimusprojektiin tahansa. Näistä työtunneista on hyvä tässä tapauksessa pitää jonkinlaista kirjaa, jotta sekä ohjaaja että ohjattava ovat perillä missä mennään, eikä "ylitöitä" tule tehtyä liikaa. Tehdyt projektityötunnit ovat siis tehty työ ja palkka siitä on valmis aineisto.


Jos opiskelija kerää itse omassa projektissaan omaa aineistoa, nämä tuntisuositukset eivät päde, vaan projektityötunteja kertyy väkisinkin yli näiden rajojen. Kuitenkin nämäkään tuntimäärät eivät saa karata aivan käsistä, koska kirjoitustyöllekin pitää jäädä aikaa. Joten sen kanssa, kuinka monta tuntia viettää labrassa, kannattaa olla alusta asti hereillä ja sopia tuntimääristä joitain suuntia yhdessä ohjaajan kanssa. Kandin työssä tämä on ehkä tärkeämpää kuin Gradun teossa, koska kandityö on laajuudeltaan vain 10 opintopistettä, kun taas gradu on 40 opintopistettä, mihin mahtuu todella paljon enemmän työtunteja ja tavaraa.


Lopuksi tärkeä huomio: Projektityötunneista ei kannata tehdä liian suurta numeroa, koska opinnäytetöissä opiskellaan nimenomaan tutkimuksen tekoa, mihin sisältyy itse analysoinnin ja kirjoittamisen lisäksi muutakin työtä, kuten labratöitä, litterointia jne. Tärkeintä tuleekin olla opinnäytetyön aiheen mielekkyys, jolloin projektiin tekee mieluummin mielellään työtunteja kuin pakkopullana.




Stimpan Shoutbox!

Nimi:
Viesti:


Stimppagram






Yhteistyössä: