Jyväskylän yliopiston psykologian laitos



Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella voi opiskella maisterin tutkintoa varten pääaineena psykologia, suorittaa psykologian sivuaineopintoja sekä jatko-opintoina lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Laitoksen opetuksessa painottuvat erityisesti kehityspsykologian, kliininen psykologian, neuropsykologian ja persoonallisuus- ja työpsykologian alat. Tutkinto-opetuksessa laitos toimii läheisessä yhteistyössä Suomen psykologian laitosten muodostaman verkkoyliopisto Psykonetin kanssa.


Psykologian laitoksen tutkimuskohteena on ihmismielen perusteiden ja kehityksen tutkimus. Tavoitteena on kehittää interventioita, joilla tuetaan kehitystä ja oppimista sekä psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä. Psykologian laitoksen tutkimusstrategia perustuu seuraaviin neljään pääsuuntaukseen:


  • Kehityspsykologia: koko elämänkaaren kattava kehityksellinen lähestymistapa, joka käsittää persoonallisuuden kehityksen, motivationaalisen kehityksen ja kielen kehityksen.
  • Neuropsykologia: kielen kehityksen, oppimisen, oppimisvaikeuksien, erityisesti dysleksian ja muistin hermostollisen perustan tutkimus
  • Kliininen psykologia ja psykoterapia: Psykoterapian ja terapeuttisten hoitojärjestelmien tutkimus, sisältäen hoitoprosessien, tuloksellisuuden ja yhteistyöverkostojen tutkimuksen.
  • Työ- ja organisaatiopsykologia: työhyvinvoinnin ja terveyden tutkimus

Laitoksella toimii Psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikka. Laitos toimii läheisessä yhteistyössä paikallisen oppimisvaikeuksien tutkimukseen erikoistuneen Niilo Mäki Instituutin ja ihmislähtöistä näkökulmaa tietoyhteiskuntaan kehittävän Agora Centerin kanssa. Tutkimusyhteistyötä tehdään myös Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskuksen ja Suomen Gerontologian Tutkimuskeskuksen kanssa.



Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta


Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntatieteitä on voinut opiskella vuodesta 1968, jolloin perustettiin kasvatus- ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Vuonna 1973 tiedekunta jakautui kahtia; yhteiskuntatieteet muodostivat oman tiedekuntansa ja taloustieteen laitos vakiintui tiedekunnan alle. Nykymuotoisena yhteiskuntatieteellinen tiedekunta on toiminut vuodesta 1998 lähtien, kun taloustieteen laitos irrotettiin tiedekunnasta omaksi osastokseen 1997 ja tietojenkäsittelytieteiden laitos liitettiin osaksi uutta informaatioteknologian tiedekuntaa 1998.


Tiedekunnassa on kaksi koulutusalaa, psykologian koulutusala ja yhteiskuntatieteellinen koulutusala. Tiedekunnan kahdessa laitoksessa (Psykologian laitos ja Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos) työskentelee henkilötyövuosissa laskettuna tällä hetkellä noin 30 professoria, 135 opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluvaa sekä 40 tutkimuksen ja opetuksen tukihenkilöstöä. Tiedekunta toimii myös Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa.


Opiskelu


Pääaineita tiedekunnassa ovat psykologia, kehityspsykologia, filosofia, sosiaalityö, sosiologia, valtio-oppi ja yhteiskuntapolitiikka. Tiedekunnassa on myös seuraavat maisteriohjelmat: kulttuuripolitiikan mo., kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden mo. sekä englanninkielinen kansainvälisen kehitystyön maisteriohjelma Master's Programme in Development and International Cooperation.


Sivuaineina tiedekunta tarjoaa edellisten lisäksi mm. sukupuolentutkimuksen, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntatieteen, Living with Globalization ja sosiaali- ja psykogerontologian opintokokonaisuudet.

Tiedekunnassa opiskelee yhteensä noin 2000 perus- tai jatkotutkintoa tekevää opiskelijaa. Kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita on noin 100. Vuosittain tiedekunnasta valmistuu noin 190 kandidaattia, 170 maisteria ja 20 tohtoria.


Tutkimus

Tiedekunnan kansainvälinen ja korkeatasoinen tutkimus ottaa rohkeasti kantaa ihmisen ja yhteiskunnan välisiin kysymyksiin porautumalla ihmismielen ja yhteiskunnallisten rakenteiden sisään. Ajallisesti tutkimus lähtee liikkeelle antiikista luoden katsauksen etiikan, yhteiskunnan ja tieteen kehityksestä uuteen aikaan asti. Nykyisen yhteiskunnan osalta tiedokunnassamme on nostettu merkittäviksi tutkimuksellisiksi avauksiksi parlamentarismin ja nyky-yhteiskunnan tutkimus. Ihmisen sijoittumista yhteiskuntaan tiedekuntamme tutkii erityisesti työhyvinvoinnin, oppimisen, kielen ja kulttuurin merkityksien sekä teknologian ja ihmisen välisen suhteen kautta.


  • Psykologian laitoksen neljä tutkimuksellista pääsuuntaa ovat kehityspsykologia, neuropsykologia, kliininen psykologia ja psykoterapia sekä neljäntenä työ- ja organisaatiopsykologia.
  • Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tutkimuksen voi kiteyttää kolmen tutkimuskärjen sisään, jotka ovat (1) moraalinen ja poliittinen toimijuus, (2) kestävät sosiaaliset muutosprosessit ja (3) muuttuva hyvinvointi.

Tutkimuksen vahvuusalueet kytkeytyvät monitieteisiin osaamiskeskittymiin, joissa kaikissa on tiedekunnan tutkijoita mukana: Ihmistieteiden tutkimusmetodologian osaamiskeskittymä, Lapset, nuoret ja kasvamisen ympäristöt, Monikulttuurisuus ja vuorovaikutus -keskittymä, Ikääntyminen ja hyvinvointi sekä Ympäristö ja energia -tutkimus- ja koulutuskokonaisuus.

Myös huippututkimuksen tunnusluvut osoittavat, että tiedekunta on erittäin korkealaatuinen tutkimuksessa. Tiedekunnasta osallistutaan Suomen akatemian nimeämän Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen huippuyksikön (2008-2013, HY) toimintaan.




Stimpan Shoutbox!

Nimi:
Viesti:


Stimppagram






Yhteistyössä: